Terveysmeditaatiossa
käytettävä hengitys on erittäin lempeää. Käyn tässä
kirjoituksessa läpi siitä muutaman oleellisen asian. Anteeksi, että
tämä kirjoitus on niin syvällinen ja sisältää niin paljon
silkkaa asiaa! Terveysmeditaatiota ja muita Kehoälyn harjoituksia
harjoittava voi olla onnellinen, sillä hän tietää harjoitusten
lisäävän hengityksen laatua ja voimaa. Terveysmeditaation ja
hengityksen välinen suhde on poikkeuksellisen hieno, ja tähän
liittyvät useat sen tuottamat terveysvaikutukset. Aikaisemmat kirjoitukset: 1. kirjoitus ja2. kirjoitus, sekä 3. kirjoitus
Hengitys
vaikuttaa ihmisen mieleen, olemukseen ja terveyteen monin tavoin.
Käyn nyt läpi useita hengitykseen liittyviä asioita ja samalla
selitän, kuinka Terveysmeditaation avulla voit saada parhaat
mahdolliset tulokset terveytesi ja mielesi tueksi. Hengitys on
fyysinen tapahtuma, jossa hyvin tehtynä vahvistetaan aivoja,
keskushermostoa ja sisäelimiä, sekä niiden toimintoja. Siinä
samassa tuetaan mieltä monin tavoin. Kaikkeen tähän pystyt
Terveysmeditaation avulla.
Pääaiheena
on nyt Tasapainottava hengitys. Terveysmeditaation harjoittelijan
kannattaa tehdä myös Kehoälyn harjoituksia, jolloin
Tasapainottavan hengityksen terveysvaikutukset pääsevät parhaiten
esiin. Kehoälyn harjoittelu notkistaa kehoa, vahvistaa lihaksia, tuo
hyvän ryhdin ja selkärangan riittävän liikkuvuuden, sekä
vahvistaa lantiopohjan lihaksien kuntoa ja sisäelinten
elinvoimaisuutta.
Hengityksen merkitys
Hengitystä
voidaan pitää elimistön lähes tärkeimpänä toimintona, koska
lähes kaikki muut toiminnot ovat siitä riippuvaisia.
Terveysmeditaatiossa ja Kehoälyn harjoittelussa pallean liikettä
pidetään suuressa arvossa, sillä liikkeensä aikana pallea hieroo
sisäelimiä hoitaen niitä samalla. Supistuessaan pallea laskeutuu
alaspäin, saaden aikaan alipaineen keuhkoihin ja vastaavasti lisäten
alapuolisen vatsaontelon sisäistä painetta. Alipaine vetää ilman
tehokkaasti keuhkojen alaosiin asti, missä kaasujen vaihto
tehokkaimmin tapahtuu, ja vatsaontelon paineen kasvu stabiloi
keskivartaloa sekä hieroo sisäelimiä.
Terveysmeditaatiossa
ja Kehoälyn itsehoidossa opetetaan, että sisäelimien
rentouttaminen ja hieronta vaikuttaa myös mieltä vahvistavasti.
Sama tieto on itämaisessa lääketieteessä yleinen. Esimerkiksi
kiinalaisessa lääketieteessä ajatellaan, että ihmisen psyyke
sitoutuu sisäelimiin. Uloshengittäessämme pallea nousee kohti
sydäntä ja sisäänhengittäessämme pallea laskee kohti
vatsaonteloa. Pallean läpi kulkee alaonttolaskimo ja ruokatorvi,
joihin pallean liike myös vaikuttaa. Lisäksi pallean liike
aiheuttaa imun ulkoisissa laskimoissa ja imusuonistossa, joten
pallean liike lisää laskimoiden ja imusuonien takaisinvirtausta
alaraajoista sydämeen.
Pallea
Pallea
on pääosin tiedostamattomasti toimiva lihas, jonka toimintaa
säätelee autonominen hermosto, mutta osin myös tahdosta
riippuvainen hermosto. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme
vaikuttaa myös tietoisella mielellämme hengityksemme laatuun.
Oikeanlaisilla Terveysmeditaation ja Kehoälyn harjoituksilla, eli
sopivilla liikettä ja hengitystä yhdistävillä harjoituksilla,
pystyy vapauttamaan pallean liikettä ja palauttamaan sen
luonnollista toimintaa.
Alaselän
ja rintakehän lihasten rentoudesta ja kunnosta voi pitää huolta
monin keinoin, mm. tekemällä Kehoälyn Aalto-liikesarjaa,
Elävöittävää liikesarjaa ja Kehoälyn venyttelyjä. Kehoälyn
harjoittelulla pidetään alaselän ja rintakehän ympärillä oleva
lihaksisto riittävän elastisena ja kimmoisana, jolloin
Terveysmeditaation hengitystekniikoissakin käytetyn
palleahengityksen runsas määrä tuo kehoon samalla kertaa parasta
mahdollista ryhtiä. Hyvän ryhdin saavuttamiseksi yhdistetty
monipuolinen harjoittelu, eli Terveysmeditaatio ja Kehoälyn
harjoittelu yhdessä takaavat parhaat tuloksen ryhdinkin kannalta.
Vatsalihakset
Uloshengityksen
aikana vatsalihasten riittävä kunto on arvokas asia. Varsinkin
poikittainen vatsalihas on tärkeässä asemassa, koska se saa aikaan
vatsan sisään vetämisen ja ylöspäin kohti rintakehää
tapahtuvan liikkeen. Tällöin pallea pääsee nousemaan ja
rentoutumaan paremmin rintakehän sisällä. Muutkin vatsalihakset
ovat tärkeässä asemassa uloshengittäessä, sillä ne auttavat
kylkikaarien alaspäin kohti lantiota tapahtuvaa liikettä.
Kylkivälilihakset ohjaavat tällöin kylkiluita yhteen.
Vatsalihaksia voi halutessaan ja tarvitessaan harjoittaa perinteisen
lihaskuntoliikunnan keinojen lisäksi Kehoälyn terveysmenetelmän
vahvempien liikesarjojen avulla, esimerkiksi tekemällä Kehoälyn
Rebound Form -liikesarjaa, sekä Betoni ja Teräs -harjoituksia.
Kehon ja mielen yhteys
Terveysmeditaatiossa
hengitys on väline luoda hyvä sopusointuinen yhteys fyysisen kehon
ja mielen välillä, eli voimme suoraan puhua Kehoälystä.
Vatsalihakset osallistuvat hengitykseen, joten niistä on hyvä pitää
huolta. Kohtuullisuus on kuitenkin hyvin arvokas asia.
Suorituskeskeisen vatsalihastreenin ja hengitysharjoittelun sijaan
kannattaa harjoittaa lempeää ja tarkkaavaa Terveysmeditaation
hengitystä, jossa Kehoäly toimii ja mieli sekä keho ovat
sopusointuisessa yhteistyössä.
Terveyden kannalta totuus on, että
terveellä ihmisellä on rento pehmeä vatsa. Tämä tarkoittaa sitä,
että sisäelimillä on tilaa hoitaa niiden tehtävät. Tuota tilaa
vähentää ja samalla sisäelinten toimintoja häiritsevät yleensä
kolme asiaa; joko huono ryhti, liikalihavuus, tai liian kireät syvät
vatsalihakset. Pelkistäen voidaan sanoa, että on tärkeää, että
sisäelimet ovat vapaat, keho on terve ja elinvoimainen, sekä mieli
rento, sen sijaan että olisi tiukka vatsa ja suorittajan
stressaantunut mieli.
Tunteet
ja hengitys
Meidän
kaikki tunteemme ja koko persoonallisuutemme kuvastuvat
hengitystavassamme. Mitä vapaampi ihminen on erilaisista sisäisistä
ristiriidoista ja tunnetraumoista, sitä pehmeämmin, täydemmin ja
kokonaisvaltaisemmin hän hengittää. Oppimalla hengittämään
rauhallisesti ja syvään, ahdistus ja stressi vähenevät. Asia
toimii myös toiseen suuntaan, eli stressin ja pelon poistuttua
tapahtuu myös luonnostaan hengityksen rauhoittumista ja syvenemistä.
Jännittynyt ihminen pitää tunteet sisällään jännittämällä
palleaa. Tällöin pallea on supistuneessa tilassa jakaen ylävartalon
ja alavartalon.
Osittain
krampannut pallea pienentää kehon tilaa taivuttamalla ryhtiä
kumaraan. Tämä puolestaan estää mieltä toimimasta täydellä
älykkäällä, avoimella ja luovalla potentiaalillaan. Jännittynyt
pallea estää myös monitasoisesti kehon fyysisiä toimintoja ja
aiheuttaa ongelmia sisäelimille. Pallean virheellinen toiminta on
yhteydessä myös monen muun lihaksen ja kehon rakenteen
virheelliseen toimintaan. Pallean jännittäminen näkyy kumarana,
sulkeutuneena ja ylijännittyneenä ryhtinä. Yleensä kyse on
piilotajuntaisesta suojautumisesta. Kun ihminen pidättää
hengitystään, ihminen suojelee itseään ympäristöltä. Näin
myös ihmisten kohdalla, jotka ovat niin sanotusti ”rinta
rottingilla”. Liiallista epäaitoa vahvuutta kutsutaan
Terveysmeditaatiossa ja Kehoälyn terveysmenetelmässä termillä
”vahvuuteen sairastuminen”.
Huono hengitys ja huono ryhti
Suhteellisen
yleinen tilanne ennen Terveysmeditaation peruskurssille tuloa on,
että henkilön sisäänhengityksen aikana hartiat ja ylärintakehä
kohoaa ylöspäin, rintalasta kallistuu hieman yläviistoon ja
käsivarret heilahtavat ehkä hieman sivuille. Sen lisäksi vatsa
pysyy melko liikkumatta tai vetäytyi jopa hieman sisäänpäin.
Tällaisella henkilöllä hengitys tapahtuu pitkälti hartioiden,
rintakehän ja niskan/kaulan alueen apuhengityslihaksilla. Kutsun
tätä ”tavallisen ihmisen vajaaksi hengitykseksi”. Tämä tapa
hengittää on epätaloudellinen ja johtaa näiden pienten
lihasryhmien ylikuormitukseen ja hapensaannin rajoittumiseen, sillä
tällöin ilma liikkuu kunnolla vain keuhkojen yläosissa. Tähän
haetaan muutos Terveysmeditaation ja Kehoälyn harjoittelun avulla.
Huono
ryhti johtaa usein tähän ”tavallisen ihmisen vajaaseen
hengitykseen”, koska huono ryhti puristaa rintakehää ja jopa
suoraan hermoa. Automaattista päähengityslihastamme palleaa
käskyttävät hermot (nervus phrenicus) saavat alkunsa niskasta
(vertebrae cervicales, C3-C5 hermojuuret), eli alueella missä
huonoryhtisillä usein sijaitsee niin sanottu niskakyhmy. Niskan
virheasento vaikeuttaa yleensä hengitystä. Pään työntyminen
eteen vaikuttaa tasaisen heikentävästi molemmille puolille, mutta
jos niskassa on lisäksi kallistuma toiselle puolelle, voi vaikutus
ohjautua vain toiseen pallean puoliskoon. Tällöin pitkän ajan
kuluessa toinen puolisko voi surkastua käyttämättömyydestä, ja
käytännössä heikentää hengityskapasiteettia huomattavasti.
Uniapnea
on neurologinen tai obstruktiivinen sairaus, joka liittyy usein myös
hengitykseen. Niissä tapauksissa niskan virheasento voi olla niin
suuri, että hermoyhteys palleaan katkeaa hetkellisesti kokonaan,
eikä hengitystä tapahdu, koska rintarangan jäykkyys estää myös
apuhengityslihasten toiminnan. Tämä tieto motivoi tekemään
Terveysmeditaatiota, sillä Terveysmeditaation ja Kehoälyn
harjoittelu korjaavat ryhtiä ja vapauttavat hengitystä. Samalla
saattaa poistu useita vaivoja ja jopa sairauksia. Terveysmeditaation
peruskursseilla opetetaan yleensä Kehoälyn terveysmenetelmästä
lainattuja erityisiä niskan virheasentoa korjaavia harjoituksia.
Lonkankoukistaja
Palleasta
on myös suora sidekudoksinen yhteys lonkankoukistajaan (iliopsoas),
joka näyttelee tärkeää osaa muun muassa lantion ja reisiluiden
neutraalin asennon säilyttämisessä sekä liikkumisessa.
Iliopsoas-lihas, eli arkikielellä lonkankoukistaja, kiinnittyy
selässä samaan kohtaan kuin pallea, eli kahdennentoista
rintanikaman tienoille (Th 12).
Lonkankoukistajan
alueella lantiossa sijaitsee iso hermopunos, (plexus lumbosacralis),
jolla on merkitystä mielenterveydelle. Monissa traumoja hoitavissa
menetelmissä pelkästään lonkankoukistajan venyttelyllä, joka
vapauttaa tuota hermopunosta, on saatu aikaan hyviä traumahoidon
tuloksia. Myös Terveysmeditaatiossa ja Kehoälyn harjoittelussa
lonkankoukistaja huomioidaan harjoituksia tehtäessä.
Tasapainottava
hengitys, sen tekeminen. Harjoitus aloittelijalle:
Istu
Virtaavassa asennossa. Hengitetään sisään ja ulos aina nenän
kautta.
Sisäänhengittäessä
täyttyvät ensin alakeuhkot ja saman sisäänhengityksen jatkuessa
myös yläkeuhkot. Alakeuhkojen täyttyessä vatsa ja alaselkä
hiukan pullistuvat, kun pallea laskeutuu.
Uloshengityksen
aluksi tyhjenevät ensin alakeuhkot ja saman uloshengityksen
jatkuessa myös yläkeuhkot. Alakeuhkojen tyhjentyessä napa siirtyy
lähelle selkärankaa ja vatsa litistyy.
Tasapainottavan
hengityksen tulisi aina tapahtua ”kehon omasta tahdosta” ja
”kehon omassa rytmissä”.
On
kuitenkin oleellista tarvittaessa varovasti tukea kehon ja mielen
yhteistoimintaa hengityksen aikana, jotta hengittävä ihminen
hitaasti kiiruhtaen ja lempeästi kehoa aistien oppii vähitellen
hengittämään parhaalla mahdollisella tavalla syvemmin sekä sisään
että ulos.
Edistyminen
Tasapainottava hengitys -harjoituksessa:
Tarkkailu:
Aluksi Tasapainottavaa hengitystä tehdään vain tarkkaillen. Seuraa
kehosi toimintaa, kuinka se aloittaa hengityksen luonnollisesti
alavatsasta (alakeuhkot) ja laajentaa sen sitten yläkeuhkoihin.
Uloshengitys tapahtuu yhtä luonnollisesti, kun annat kehollesi luvan
toimia Kehoälyn mukaisesti. Oikein hengittäessäsi vatsasi on
pehmeä ja rento.
Hengityksen
ohjaus: Kun olet tarkkailemalla oppinut tietämään kuinka kehosi
toimii, voit ryhtyä ohjaamaan hengitystäsi Kehoälyn Lempeän
harjoittelun toimintatapaa noudattaen. Hengitä sisään vain hiukan
enemmän kuin normaalisti ja ulos yhtäläisesti. Hengityslaajuuden
tietoisesti tehdyn lisäyksen tulisi aina olla hyvin minimaalista.
Vähitellen, viikkojen harjoittelun jälkeen, hengityksesi alkaa
syventyä. Hitaasti kiiruhtaminen on hengitysharjoittelun tärkeimpiä
ominaisuuksia.
Luonnollisen
hengityksen ja Kehoälyn palautuminen
Ajan
saatossa kehosi alkaa jälleen toimia luonnollisella tavalla
jokapäiväisessä arkielämässä ja hengität "automaattisesti"
syvemmin (luonnollisesti) koko ajan. Myös mielesi avulla tapahtunut
"ohjaus" jää pitkälti pois ja kehosi hengittää syvään
ilman mielen komentoja. Kehoälysi on elpymässä alkuperäiseen
terveyteensä tai ainakin siirtynyt aimo askeleen kohti sitä.
Terveysmeditaation
harjoittelua tukeva kirjallisuus
Terveysmeditaatiosta
on julkaistu suomenkielinen harjoituskirja, josta löydät runsaasti
tietoa ja yli 140 sivua perusharjoituksia. Kirjan nimi on
Terveysmeditaation harjoitus- ja tietokirja. Terveysmeditaatio on
kiinteä osa Kehoälyn harjoittelua. Tälle kirjalle tueksi kannattaa
hankkia kirjoittamani Kehoälyn salaisuudet -kirja (ISBN
978-952-67972-6-7), jonka avulla voit ymmärtää ja sisäistää
lisää Kehoälyyn liittyviä asioita. Kun hallitset tämän kirjan
sisältämät harjoitukset ja olet omaksunut Kehoälyyn ja
Terveysmeditaatioon liittyvät harjoittelutavat, olet saavuttanut
jotain hyvin arvokasta ja merkittävää.
Tapio Sippoin on kehittänyt Kehoälyn harjoittelun ja Terveysmeditaation.
Kehoäly®, Terveysmeditaatio®, Body Intelligence® ja MindWellness®
ovat Tapio Sippoinille rekisteröityjä tavaramerkkejä ja FreeFlow™,
Body Integrity™ sekä Body IQ™ ovat Tapiolle vakiintuneita
tavaramerkkejä. Näitä tavaramerkkejä on oikeus käyttää vain
lisenssin omaavilla tahoilla.