Nykyisen käyttäytymistieteen ja länsimaisen psykologian parhaat ja toimivimmat teoriat, sekä niiden pohjalta tehtyjen laajojen tieteellisten tutkimusten tulokset sisältävät tiedon ja ymmärryksen siitä, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja hyväntahtoinen olento, jonka tietoinen toiminta pohjautuu mielekkääksi koetuille asioille, teoille ja toimintatavoille. Tuota tietämystä täydentää ymmärrys siitä, että kaikki ihmisen tarpeet ovat ihmisen itsensä kannalta pohjimmiltaan neutraaleja ja/tai hyviä, tulokulmasta riippuen. Ihminen on siis perustaltaan hyvä ja mielekkyysorientoitunut olento.
Kun nykyään neurotieteet ovat tutkineet tiedostamattomia mentaalisia prosesseja (esim. implisiittinen havainto ja muisti, sokeanäkö, passiivinen tarkkaavaisuus, dissosiaatio, hypnoosi, ehdollistuminen, automatisoitunut toiminta), tieteellinen vahva havainto on, että niiden neuraalinen perusta ei ole lainkaan Freudin tiedostamattoman kaltainen. Neuraalinen ei-tietoinen on luonnontieteellisen tajunnantutkimuksen aluetta ja freudilaisen dynaamisen tiedostamattoman yhdistäminen sellaiseen tutkimukseen on lähes mahdottomuus ja ainakin tieteellisesti hyvin hasardia toimintaa.
Myös Kehoälyn harjoittelu, Kehoäly® terapia ja Terveysmeditaatio® sisältävät tiedon ja ymmärryksen sitä, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja hyväntahtoinen olento, jonka tietoinen toiminta pohjautuu mielekkääksi koetuille asioille, teoille ja toimintatavoille. Kaikki Kehoälyn harjoittelu käyttää tätä viisasta tietämystä ja ymmärrystä hyväkseen ja osin juuri sen vuoksi Kehoälyn säännöllinen harjoittelu hoitaa ja vahvistaa niin voimakkaasti mielenterveyttä ja esim. poistaa tehokkaasti stressiä.
Tiedämme, että ihmisen hyvät tarpeet voivat olla keskenään jännitteisiä ja toisinaan sujuvan elämän kannalta suorastaan ristiriidassa. Tarpeilla on ihmisen mielessä sisäinen hierarkia, joka on ihmisen situaatioon, positioon ja tilaisuusorientaatioon sitoutunut. Kehoälyn harjoittelun psykologian mukaan mielenterveyden kannalta oleellista on, että ihminen kykenee tulemaan toimeen ja hyvän terveyden kannalta tarvittavan verran harmonisoimaan ja ratkaisemaan näiden hyvien tarpeidensa välisiä ristiriitoja ja jännitteitä. Tämä ymmärrys on erityisen vahvasti käytössä kaikessa Kehoälyn harjoittelussa, Kehoäly® terapiassa ja Terveysmeditaatiossa.
Ihmisen perimmäisen hyvyyden tiedostaminen auttaa ymmärtämään asiaa
Ihmisen perimmäisen hyvyyden (olemassaolon) ymmärtäminen johtaa havaintoon, jonka mukaan nykyaikaisena freudilaisena psykologisena käsitteenä ego on tarpeeton. Kuten tiede on monin tavoin osoittanut, ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja ihmisen tietoiset teot ovat hänestä mielekkäitä. Kaikki ihmisen tietoinen toiminta ja suurin osa tiedostamattomasta toiminnasta voidaan helposti jäljittää hänen tarpeiden välisiin suhteisiin, jännitteisiin ja ristiriitoihin. Jos näitä ei ymmärrä tai pysty käsittelemään, pyrkii ihmismieli keksimään korvikkeita ja defenssejä tarpeiden käsittelylle ja ristiritojen ratkaisuille.
Egouskomus ja sen käsitteellinen synty voidaan jäljittää ihmiskunnan ymmärryksen kehitykseen ja tuon kehityksen hitauteen. Tarpeiden välisten ristiriitojen synnyttämän tilanteet saatetaan tulkita väärin ja tuon väärintulkinnan seurauksena ovat syntyneet mm. sellaiset käsitteet kuin perisynti ja ego. Latinan kielessä sana ego tarkoittaa minuutta. Toki ihmisellä on minuun. Ihmisen minuus sisältää henkilökohtaisten tarpeiden kanssa elämisen koko kirjon. Freudin psykologiaan lanseeraama käsite ego tarkoittaa jotain ihan muuta, ja tuo "muu" yhdistyy Freudilla vielä muihin hänen keksimiin suorastaan mielisairaisiin teorioihin. (Lukekaapa Freudin sairaita teorioitaan, jollette muutoin usko!)
Ihmisen ja psykologian historia sisältää tarvejännitteen ymmärryksen oppimisen lisäksi myös toisen problemaattisen asian, eli pahuuden ongelman ulkoistamisen. Kuvitelma ihmisen pahuudesta pohjautuu tarpeiden ja niiden välisten jännitteiden problematiikan ymmärryksen puutteelle ja eräs muoto tästä ymmärryksen puutteesta on ulkoistaa kuviteltu pahuus jollekin todellisuudessa täysin olemattomalle entiteetille, kuten esim. piru, Saatana tai paholainen. Modernimpi muoto on yhdistää ulkoistettu pahuus ihmisen tarpeiden välisten ristiriitojen ymmärtämättömyys jonkin sortin kuvitelmaksi ihmisen "sisältä" kumpuavasta pahuudesta. Perisynnin käsitteen lanseerasi itsensä kanssa pahasti sekaisin ollut entinen "saastaisen ruumiin" kärsimystä ihaileen gnostilaisen kultin jäsen, paljon valtaa omanneeksi kristilliseksi kirkkoisäksi pyrkyröinyt Augustinus. Kirkkoisä Augustinuksen aivopieru (uskomus perisynnistä) siirtyi ja levittäytyi katolisen kirkon mukana suureen osaa maapalloa.
Freud oli katolisen uskomusjärjestelmän kasvatti ja hän oli nielaissut perisynnin uskomuksen "koukkuineen päivineen". Freudin alkuaikojen harjoittama terapiakin muistutti aivan selvästi katolisen kirkon rippiä. Enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti Freud pyrki egon teoriansa avulla psykologisoimaan perisynnin ja istuttamaan sen oman aikansa lääketieteeseen. Freudilla oli tarve kehittää joku ns. toimiva teoria ihmisen mielestä. Freud ei ollut kovin hyvin selvillä tuosta tarpeestaan ja sen muodostamasta ristiridasta totuuden tarpeeseen.
Nykyisen psykologisen tieteellisen ymmärryksen valossa voidaankin todeta, että nyt kun ymmärrämme tämän psykologian teorioiden historiallisen taustan, kausaliteetin ja kehityskaaren, voimme todeta, että käsite ego on parasta laittaa "roskakoriin" muun jätteen sekaan, sillä ihmisessä ei ole "Ego" nimistä sisäistä paholaista, eikä ihminen ole pohjimmiltaan paha.
Freudin lanseeraama vanhentunut ja toimimaton käsite ”ego”
Kehoälyn parissa käsitettä ”ego” ei käytetä eikä sen kanssa flirttailla muutenkaan. Freudin länsimaiseen psykologiaan istuttama ikävän pahasti pieleen menneen teorian mukana tullut käsite ”ego” ja sen huono tulkinta on juuriaan myöten mätä. Käsite ja sen taustateoria itsessään kertoo, miksi näin on. Teoriasta puuttuu käytännössä täysin tervejärkinen ja kirkas ymmärrys ihmisen tarpeista, niiden oleellisesta merkityksestä mielenterveyteen ja niiden kanssa toimeen tulemisesta. Tervejärkisyyden sijaan Freud istutti teoriaansa omat seksuaaliset patoumansa.
Asiallinen ja viisas tiukka kritiikki käsitettä ”ego” kohtaan voi olla kuitenkin edelleen joillekin ihmisille arka, joten muistutukseksi tämä. Älkää ampuko viestintuojaa on antiikin ajoilta periytyvä sanonta, ja koski lähettejä, jotka kuningas lähetti vastapuolen kuninkaalle. Kerron egosta nyt ns. vanhaa asiaa, joka on tiedetty jo kauan.
Nykyinen tieteellinen ymmärrys ja edistyneen käyttäytymistieteen parissa vallitseva vahva konsensus ihmisen tarpeisiin ja elämän mielekkyyteen liittyen on vahvassa ristiriidassa Sigismund Schlomo Freudin (1856-1939) eli tutummin Sigmund Freudin kehittämän monipolkuisen ja itsessäänkin ristiriitaisen teorian kanssa. Voidaan helposti todeta, että Freudin teorialle ei myöskään löydy mitään kunnollista tieteellistä näyttöä. Lääkäri Freudin vanhentuneen ja nykyajan ymmärryksellä tarkastellen monin paikoin seksuaalisesti sairaan teorian takia länsimaisessa psykologiassa edelleen roikkuu Freudin lanseeraama toimimaton käsite ”ego”.
Nyt kirjoittamani asiat ja tämä käsittelemäni aihe eivät sinällään ole uunituoreita, sillä olen kirjoittanut tiedepohjaisesti asiasta mm. vuonna 2017 julkaistussa Terveysmeditaation harjoitus- ja tietokirjassa. (244 sivua. ISBN 978-952-67972-9-8). Ja jo ajat sitten esim. arvostettu filosofi sir Karl Raimund Popper (1902-1994), joka oli falsifikaatioperiaatteen ja loogisen ristiriidattomuuden taitaja, määritteli freudilaisuuden ja psykoanalyysin näennäistieteeksi. Sir Popper oli melkoinen persoona. Hänen ihailijoihin kuului kansainvälisen politiikan eliittiä; niinkin erilaisia henkilöitä kuin Helmut Kohl, Margaret Thatcher, Václav Havel ja Dalai Lama.
Lääkäri Freudkin oli melkoinen persoona. Ikään kuin sivuhuomiona kerron lyhyesti, miksi luuloni mukaan S. Freud kehitti niin epäpätevän teoriansa. Sekä historialliset faktat, että Freudin teorian laatu (teorian hulluus), molemmat kertovat omalla tylyllä tavallaan sen, että Freud oli mieleltään vakavasti sairas. Älykkäänä henkilönä hän pystyi sitä monin osin toki peittämään. Freud oli oman aikansa ”hullu tiedemies” ja oli osin zeit geistin eli ”ajan hengen” vanki. Historian faktojen mukaan hän oli ns. kovia huumeita säännöllisesti käyttävä seksimaanikko, joka ei kyennyt sujuvasti ratkaisemaan omien sisäisten tarpeidensa välistä ristiriitaa, vaan ajautui niiden kanssa kipuillessaan lopulta todella absurdiksi kehittyneeseen teoriaansa.
Freudin tilanne ei ole mitenkään ainutlaatuinen asia tieteen kentällä. Tällaista tapahtuu tieteessä jatkuvasti, eli teorioita syntyy ja hetken kuluttua ne hylätään toimimattomina. Näin tiede toimii ja ihmiskunnan tietomäärä ja ymmärrys kehittyy. Freudin teoria on sinällään hauskan hupaisa esimerkki nykyajan ymmärryksen valossa tarkastellen erittäin absurdista ja selvästikin hullusta teoriasta, joka kuitenkin oli aikanaan varsin kannatusta kerännyt. Huumorimielessä tuohon teoriaan kannattaa edelleen tutustua syvällisemmin, jos käy esim. aika pitkäksi ja ei ole mitään tärkeää tekemistä.
Uskomuksena "egouskomus" on negatiivinen ja sen vuoksi ristiriidassa Kehoälyn kanssa
Koska egoa ei ole olemassa, aiheuttaa siihen uskominen koomisia tilanteita. Jos ihminen samaistuu egouskomukseensa, tilanne on sama kuin ohjelmoija samaistuisi tietokoneeseensa tai näyttelijä rooliinsa. He unohtavat tuolloin aidosti elää omaa ainutlaatuista elämäänsä ja sotkeutuvat koodeihinsa ja kuvitteellisiin rooleihinsa. Aito minuus on yhtä kuin tuo edellä mainittu ainutlaatuinen elämä; uutta luova, menneisyytensä ymmärtävä ja nykyhetkessä läsnä oleva elämä. Tuo elämä löytyy ihmisen sisimmästä esim. Kehoälyn harjoittelun ja Terveysmeditaation avulla.
Mitä paremmin ihminen tuntee sisimpänsä, sitä vapaampi hän on egouskomuksestaan. Tai toisin päin, mitä tiiviimmin hän samaistuu egouskomukseensa, sitä valheellisemmaksi muodostuu hänen näennäinen henkinen kasvunsa, jossa hän esim. kuvittelee vapautuvansa narsismistaan tai uhriutumisestaan. Kyse on ihmisen (hyvien tai neutraalien) ydintarpeiden keskenäisten jännitteiden ymmärtämisestä. Kun tuo ymmärrys puuttuu, otetaan mukaan egouskomus.
Kehoäly ja sen harjoittelu perustuu konkreettisiin asioihin
Säännöllisesti tehdyn Terveysmeditaation ja Kehoälyn harjoittelun ansiosta terveyden kannalta negatiiviset uskomukset, (jotka ilmenevät kehossa tunnetasolla negatiivisesti latautuneina hermosoluina), alkavat hävitä, sillä niiden tilalle rakennetaan tietoisesti positiivisia hermovirityksiä. Näitä virityksiä voidaan myös kutsua hyviksi uskomuksiksi ja onnistuneiksi ongelmaratkaisuiksi. Samalla myös vahvistetaan fyysistä hermostoa. Kehoälyn harjoituksia, mm. NSB Formia ja Elävöittävää liikesarjaa, käytetään hermoston vahvistamisen täsmäharjoituksina.
Kehoälyn harjoittelun ja Terveysmeditaation avulla kehon monet omat kemikaalit alkavat vaikuttaa esim. traumaperäisiin negatiivisiin tunteisiin poistaen ja purkaen näitä negatiivisia tunteita. Samalla Kehoälyn harjoittelu tuottaa kehoon oksitosiinia, joka rentouttaa ja tuottaa hyvän olon tunnetta, dopamiinia, joka vahvistaa keskittymis- ja huomiokykyä, sekä serotoniinia, joka lisää rauhan ja onnen tunnetta. Säännöllisellä Kehoälyn harjoittelulla on hyvin monipuoliset positiiviset vaikutukset terveyteen.
Harjoitus egouskomuksesta luopumiseksi
Hyvä tieto ja ymmärrys kannattaa muuttaa hyviksi teoiksi ja toiminnaksi. Motivaation jatkumo on volitio. Motivaatio ei yksin riitä tulosten saavuttamiseen, lisäksi tarvitaan volitiota eli toimeenpanon taitoa, ja koska toimeenpano on taito, sitä voidaan arvioida, kehittää ja johtaa. Hyvän mielenterveyden yksi ominaisuus on kyky tiedostaa omia uskomuksia ja sopivan joustavasti ”muokata” niitä itse tietoisesti. Kehoälyn harjoittelijana olet myös omien uskomustesi arvioija, johtaja ja kehittäjä. Tämä koskee myös uskomusta käsitteeseen ”ego”. Eli saman tien toimeksi, carpe diem!
Kuten edellä kerroin, ihmisellä on monia hyviä tarpeita. Jos joku on ns. egouskovainen eli uskoo, että Freudin teoria egosta on totta, voidaan tuosta mielenterveyden kannalta negatiivisesta uskomuksesta ”parantua ja eheytyä”. Tehtävässä on haasteensa. Tuo uskomus egosta läpäisee, ikävä kyllä, nykyään myös lähes koko länsimaisen sosiokulttuurisen kentän, joten siitä irti pääseminen vaatii sosiaalista rohkeutta, ehkä jopa normaalia korkeampaa älykkyyttä, sekä tietoista halua opetella ihmisen tarpeiden välisten ristiriitojen ymmärtämistä. Monilla on ehkä lähipiirissäkin tällaisia ihmisiä, ”egouskovaisia”. Heitä voit auttaa vinkkaamalla heille, että tässä kirjoituksessa on loppupuolella tämä selkeä ja hyvä mielenterveyttä vahvistava harjoitus.
Tähänkin harjoitukseen liittyvät ihmisen tarpeet. Siihen liittyen ”eheytymistä” tukevat tarpeet ovat esim. elämän ymmärtämisen tarve, todellisuuden ymmärtämisen tarve, sivistymisen tarve ja henkisen kasvun tarve. Jos joku haluaa pitää edelleen kiinni Freudin toimimattomasta ja mielenterveyden kannalta loppupeleissä haitallisesta uskomuksesta ”egoon”, saattaa näinä vanhaa (mutta toimimatonta) säilyttävinä ja vanhasta kiinnipitävinä tarpeina olla esim. turvallisuuden tarve (jonka negatiivinen muoto on epäterve konservatiivisuus ja epäterve muutosvastarinta).
Freudilaisen
”egon” olemassaoloon liittyviä, sinällään hyviä tarpeita,
jotka negatiivisiksi ohjautuneina estävät ihmisen tuosta turhasta
uskomuksesta luopumista, on melko varmasti toki muitakin. Esimerkiksi
liioiteltu oikeassa olemisen tarve ja pelko ns. kasvojen
menettämisestä, ovat tällaisia tarpeita. Muutosvastarinnan eräs
peruste on toki myös taloudellinen, eli henkilö saattaa tajuta
olleensa hiukan hölmö ja tulleensa huijatuksi käytettyään esim.
rahaa psykoanalyyttiseen psykoterapiaan tai jopa maksaneensa
runsaasti alan terapiakoulutuksesta. Tämän huijatuksi joutumisen
tunnustaminen itselle tai kertominen muille saattaa olla varsin
haastavaa ja huijattu saattaa kokea tarpeetonta häpeää.
Samanlaista häpeää esiintyy esim. pyramidihuijauksiin langenneilla
ihmisillä. Viha on usein täysin ymmärrettävä tunnetason
defenssimekanismi. Henkilö saattaa tulla myös vihaiseksi tajuttuaan
joutuneensa huijatuksi freudilaiseen egouskomukseen mukaan.
Harjoitus on helppo ja yksinkertainen. Tee ensin mieltä rauhoittava Kehoälyn syvärentoutus. Kirjoita sen jälkeen paperille muutama hyvä tarve, joita sinulla on. Mieti sen jälkeen muutama arkinen tilanne, missä esim. kaksi näistä tarpeista joutuu ristiriitaan keskenään. Mieti sitten millaisia ratkaisuja löydät, eli tilanteita, joissa nämä kaksi tarvetta ovat sopusoinnussa tai miten niiden välinen hierarkia ja sen myöntäminen auttaa sinua hyväksymään nämä molemmat hyvät tarpeesi, sekä arvostamaan elämääsi entistäkin paremmin ja olemaan kiitollinen elämäsi tarjoamista asioista. Kun opit työstämään tarpeidesi välisiä jännitteitä, vapaudut helposti turhaksi käyneestä ja tarpeettomasta egouskomuksesta. Halutessasi voit ottaa minuun yhteyttä ja saada tukea tähän hienoon henkisen kasvun prosessiisi (Kehoäly terapia).
Terveysmeditaatiosta on julkaistu suomenkielinen harjoituskirja, josta löydät runsaasti tietoa ja yli 140 sivua perusharjoituksia. Kirjan nimi on Terveysmeditaation harjoitus- ja tietokirja. Terveysmeditaatio on kiinteä osa Kehoälyn harjoittelua. Tälle kirjalle tueksi kannattaa hankkia Kehoälyn salaisuudet -kirja (ISBN 978-952-67972-6-7), jonka avulla voit ymmärtää ja sisäistää lisää Kehoälyyn liittyviä asioita.
Kehoäly tarkoittaa kehon ja mielen välistä kommunikaatiota, kehon sisäsyntyistä luonnollista taitoa pitää itsensä terveenä ja parantaa itsensä, sekä Kehoälyn harjoituksia, joilla kehitetään ja vahvistetaan kehon ja mielen välistä hyvää kommunikaatiota ja kehon kykyä parantaa itsensä. Kehoäly on myös erisnimi, jolla tarkalleen tarkoitetaan Tapio Sippoinin kehittämiä Kehoälyn harjoituksia ja Kehoäly® terapiaa. Näiden asioiden lisäksi Kehoäly® on rekisteröity ja vahvasti vakiintunut tavaramerkki. Kehoäly®, Terveysmeditaatio®, Body Intelligence® ja MindWellness® ovat rekisteröityjä vahvasti vakiintuneita tavaramerkkejä ja FreeFlow™, Body Integrity™, Vital Walk™ sekä Body IQ™ ovat vakiintuneita tavaramerkkejä. Näitä tavaramerkkejä on oikeus käyttää vain lisenssin omaavilla tahoilla.