Esidiabetes
on Suomessa hyvin yleinen tila, joka liittyy nimenomaan tyypin 2
diabetekseen. Kerron kohta esidiabetekseen liittyvän
asiakastapauksen yli kymmenen vuoden takaa, joka kertoo diabetekseen
osuvasta problematiikasta koko omassa karuudessaan (case ”Birgitta”).
Kehoälyn säännöllisellä harjoittelulla voi vaikuttaa
oleellisesti myös diabeteksen ennaltaehkäisyyn, etenkin jos
taustalla on perinnöllistä riskiä sairastua siihen. Kehoälyssä
käytetäänkin käsitettä perinnöllinen terveys.
Esidiabetes
on siis Suomessa hyvin yleinen tila, joka liittyy nimenomaan tyypin 2
diabetekseen. Tyypin 2 diabetesta sairastaa Suomessa arviolta
satojatuhansia ihmisiä ja se on huomattavasti tyypin 1 diabetesta
yleisempi. Sen puhkeamisessa kestää yleensä myös hyvin paljon
pidempään ja juuri tätä aikaa kutsutaan esidiabetekseksi.
Ihmisellä
voi olla pitkään normaali sokeriaineenvaihdunta, jolloin kaikki
toimii hyvin. Voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, joiden
aikana diabetesriski kasvaa. Kohollaan olevat verensokeriarvot
voidaan todeta jo vuosia ennen, kuin diabeteksen diagnostiset
kriteerit täyttyvät. Esidiabetes ei tarkoita automaattisesti sitä,
että sen saatuaan saa myös diabeteksen. Päinvastoin, oikeilla
keinoilla voi jopa ehkäistä diabeteksen puhkeamisen kokonaan.
Säännöllinen
Kehoälyn harjoittelu vaikuttaa siihen, että elimistö käsittelee
sokeria fiksummin, jolloin verensokeriarvot laskevat ja diabetesriski
poistuu. Keho siis ymmärtää käyttää sokeria siihen, mihin
sokeria tarvitaan, eli solujen energian tuotantoon. Kehoälyn
harjoittelu yhdistettynä perinnöllisen terveyden protokollaan, sekä
sopiva muu liikunta (esim. HIIT-harjoittelu) on siihen ”parasta
lääkettä”. Mitä useamman näistä keinoista pystyy toteuttamaan,
sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi kokonaan ennaltaehkäistä
tai vähintäänkin siirtää diabeteksen puhkeamista vuosilla
eteenpäin.
Kehoälyn
säännöllinen harjoittelu suojaa myös joiltakin muilta
sairauksilta (täältä lisää terveysvaikutuksista). British Medical Journalissa julkaistiin taannoin
tutkimustulokset, jotka perustuvat 53 tutkimuksen meta-analyysiin ja
niiden perusteella esidiabetesta potevat ovat tavallista alttiimpia
sairastumaan sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin.
Yhden arvion mukaan suomalaismiehistä 16 % ja naisista 11 % sairastaa aikuistyypin diabetesta, mutta suurin piirtein
yhtä monella on esidiabetes. Ilman säännöllistä Kehoälyn
harjoittelua ja muita elämäntapamuutoksia, esidiabetes etenee usein varsinaiseksi
diabetekseksi.
Case
”Birgitta”
Pitkälti
toistakymmentä vuotta sitten minulla oli vastaanotto Lauttasaaressa,
jonne asiakkaaksi ilmestyi Birgitta (nimi muutettu). Hän oli juuri
eläkkeelle jäänyt nainen, jolla oli esidiabetes. Lääkäri oli
sanonut hänelle, että jos tilanne ei korjaannu kuukaudessa, pitää Birgitan
aloittaa diabeteksen lääkehoito. Birgitta siis halusi saada
veriarvot kohdilleen. Autoin häntä ja jo muutaman asiakastapaamisen
jälkeen hänen verensokeriarvot olivatkin taas kunnossa. Tein myös
Birgitan kanssa ”herrasmiessopimuksen”, ettei hän enää joisi
kahvia ja söisi pullaa. Muutoin hänen ravintotottumukset olivat
melko kohdillaan. Sama asiakkuusepisodi tapahtui taas noin puolen vuoden
kuluttua edellisestä toipumisesta, sillä Birgitta oli repsahtanut; hän ei ollut tehnyt Kehoälyn
harjoituksia ja oli ratkennut kahvin ja pullan ”herkutteluun”.
Lopulta
Birgitan epäterveelliset himot veivät voiton. Kaikkiaan kolme
kertaa autoin hänet takaisin terveiden kirjoihin, aina samoin
metodein, eli pääasiallisesti hän teki lempeää aktiivista
Kehoälyn harjoittelua ja hyväksyi pullakahvien poisjätön. Ne
pelkästään riittivät pitämään hänet hyvässä kunnossa ja
niin kauan kuin hän sillä tavalla toimi, olivat sokeriarvot ok.
Mutta Birgitan kokema sosiokulttuurinen paine ja pullakahvien himo
tekivät negatiivisen tehtävänsä. Kun Birgitta saapui neljännen
kerran asiakkaakseni, taas noin puolen vuoden kuluttua edellisestä
asiakkuuspätkästä, päätin nostaa ”kissan pöydälle” ja
avata tilanteen rehellisesti. Birgitta lupasi nyt tosissaan miettiä
asioitaan. Seuraavassa asiakastapaamisessa, noin kaksi ja puoli
vuotta ensikäynnin jälkeen, Birgitta sitten totesi, ettei tule
enää. Hän kertoi, että oli päättänyt, että hän haluaa juoda
pullakahveja, joten hän on päättänyt aloittaa pullakahvittelun ja
länsimaisen lääketieteen diabeteksen lääkehoidon.
Kuten
huomaatte, tarinan opetus on kirkas ja selvä. Kaikkia ei voi auttaa (täällä esim. 10 syytä).
Jos henkilö ei itse halua pysyä terveenä, voi ainakin hänen
elämää ja taudin aiheuttamaa rapistumista hidastaa myös
länsimaisin lääketieteellisin keinoin, jos kehoeettinen toiminta
ei kiinnosta. Onneksi diabetekseen on nykyisin hyviä hoitoja. Ja jos
henkilö haluaa esidiabeteksen tilasta takaisin terveen kirjoihin,
niin silloin voi aloittaa säännöllisen Kehoälyn harjoittelun ja
tarkistaa kehoeettisesti elämäntapansa. Alla asiaan monin tavoin liittyvä video elämän mielekkyydestä ja Kehoälystä.
Lisää Kehoälyn harjoittelusta voit lukea kirjasta Kehoälyn salaisuudet. Kirjan voi tilata täältä.